Joulu tuli ja Joulu meni. Nyt olen alkanut taas miettimaan etta mita pitaisi saavuttaa vuoden 2011 aikana. Tietysti paallimmaisena mielessa on oma perhe. Minun 8 vuotias poika on autismi spektrumilla, kun hanet tapaa niiin se ei ole kovin selvaa ulospain. Mutta kaikki kovat aanet ja vilkkuvat valot ja taulut seinilla ja karheat ja jaykat vaatteet vaivaavat hanta. Han on yli vuoden pyytanyt minua opettamaan hanta kotona ja aina olen ajatellut syita miksi en voi tehda sita. Tanaan hanella oli taas vaikea paiva koulussa ja paata alkoi sarkemaan ja vatsa tuli kipeaksi kun luokka kaverit olivat niin aanekkaita. Hanen luokassaan on kolmekymmenta oppilasta ja siina riittaa tyota yhdelle opettajalle. Yhdysvalloissa koulu syteemi ei ole yhta hyva mielestani kuin Suomessa, lapset ovat koulussa todella pitkan paivan ja sitten viela hirvea maara koti tehtavia paalle. Koti koulu on yleistynyt taalla kovaa vauhtia ja minulla on kaksi naapuria jotka tekevat sita. Tiedan etta se ei sovi kaikille, mutta uskon etta se olisi paras vaihtoehto minun pojalleni. Olen yrittanyt puhua kaksi vanhinta lastani myos jaamaan kotiin, mutta he haluavat menna kouluun koska kaikki kaverit ovat siella. Tanaan nuorimmaiseni ilmoitti etta han menee esikouluun syksylla kavereidensa kanssa, eika jaa kotiin. Nyt minut taytyy lahtea tutkimaan internetia koti koulusta ja mista aloittaa...
No comments:
Post a Comment